Tänään suvivirren kaikuessa esikoinen täytti 13-vuotta. Kuinka aika kuluukin. Vasta hän oli ihanan suloinen höpöttelevä pikku prinsessa. Nyt yhtä ihana ja rakas, mutta prinsessa ei oikein enää käy:) Halauksenkin sain vain kiristämällä (tehoaa esimurkkuunkin), etten anna pakettia. Ja kuinka ihanalta se tuntuikaan. Minun iso tyttöni.Iltapäivällä kävimme kaksistaan pizzalla. Ja se oli ihan huippujuttu, ainakin äidille. Enemmän pitäisi harrastaa tällaista. lasta katselee ihan erilailla, kun ei tarvitse keskittyä yhtä aikaa kaikkien asioihin.
Hei vaan. Tulin tänne vastavierailulle ja toivottelenkin heti onnea uudelle blogillesi!
VastaaPoistaJa onnea myös tyttärellesi syntymäpäivän johdosta. Niin ne vaan lapset kasvaa hurjaa vauhtia ja kohta sitä saa itsekin kiristää lapseltaan halauksia. Voi ei, mitenhän siihen sitten tottuu... Nyt kun halitellaan koko aika ja sylitelläänkin vielä kovasti, neidin ollessa 5-vee.
Sari, olipa kiva kun tulit vastavierailulle. Olenkin blogiesi vakkarilukija. Ja annoithan silloin marraskuussa minulle kullanarvoisia vinkkejä Floridan matkaamme varten.
VastaaPoistaTervetuloa toistekin, toivottavasti viihdyt.